Kissatietoa!

Kissan hyvinvointi

Kissa polveutuu Afrikanvillikissasta (Felis lybica) ja on loppujen lopuksi muuttunut villeistä vanhemmistaan vain vähän.

Kissa on luonnoltaan aktiivinen saalistaja, joka tarvitsee sisällä eläessään paljon erilaisia virikkeitä ja vaihtelua. Sisäkissan lajityypillisten tarpeiden täyttyminen on aivan ihmisen aktiivisuuden varassa. Kissan aktivointi ei ole hankalaa tai vaadi suuria investointeja, mutta tarjoaa kissalle mahdollisuuden tyydyttää tarpeellisia virikkeitä ja liikuntaa. Yhteinen tekeminen myös vahvistaa sidettä kissaan. Kumpikin oppii tuntemaan toisensa ja luottamuksellinen vuorovaikutus kehittyy.

Tästä löydät suuntaviivat kissan hyvinvointiin. Itse vastuuntuntoinen kasvattajana annan aina pennun mukaan pentukansion, josta löytyy hoito-ohjeet ja penturepun, josta löytyy tuttua ruokaa.


Kissan yhteiskunnallisen aseman parantaminen

Hyvin tärkeä asia minulle on , että kissan arvostus saataisiin vihdoinkin samalle tasolle esim. koiran kanssa. Se on tärkeä osa kissan hyvinvointia. Meillä on liian paljon vapaana eläviä populaatiokissoja, jotka kohtaavat päivittäin luonnossa monia vaaroja; liikenne, pedot, sairaudet ja hallitsematon lisääntyminen.

Jokainen meistä voi omalla teoillaan parantaa kissan asemaa!

  • pysäytä pentutehdas! tunnusmerkkejä mm pennun kasvuolosuhteita ei pääse näkemään. Pentu halutaan luovuttaa esim. huoltoasemalla. Myyjä painostaa tai kiirehtii pennun luovutusta.
  • älä ota kissaa/lemmikkiä, jos elämäntilanteesi estää pitkäaikaisen sitoutumisen! Kissa elää keskimäärin vähintään kymmenvuotiaaksi. Kissa tarvitsee oikeanlaista ravintoa,rakkautta, aktivointia, aikaa, terveyden seurantaa.

Kissan juuret ovat lämpimässä ilmanalassa, eikä kissa selviä pohjolan talvesta vapaana ulkoillessa. Kissa ei kuulu vapaana ulkoilemaan Suomen luontoon!

Yhteiskunnan tehtävä olisi lainsäädännöllä turvata ja parantaa kissan asemaa.

Suomen Eläinsuojeluyhdistys SEY, tekee arvokasta työtä kodittomien kissojen hyväksi! Tästä löydät linkin Suomen Eläinsuojeluyhdistyksen, SEYn sivuille.

Suomen Kissaliiton toimintaa ohjaa lause "Jokainen Kissa on arvokas"



Ravinto

Toisin kuin ihmiset ja koirat, jotka ovat sekasyöjiä, kissat ovat ehdottomia lihansyöjiä. Luonnossa kissa on yksinäinen saalistaja, jotka saalistavat pienjyrsijöitä ja lintuja.

Kissa tarvitsee useita pieniä aterioita päivän ja yön aikana. Kotioloissa ruokinnan voi jaksottaa pariin suurempaan ateriaan.

Kissa ravinnon on oltava proteiinipitoista. Hiilihydraatteja kissa ei pysty hyödyntämään.

Kaupallista kissanruokaa valittaessa on kiinnitettävä huomiota tuotteen ravintotietoihin, Halvoissa marketti valmisruoissa on pieni lihapitoisuus, paljon sokeria, viljoja täyteaineina, lisä-ja väriaineita.

Aavikkoeläimenä alkuperältään kissa on niukka juomaan. Raikasta vettä on oltava aina saatavilla. Jos kissa syö kuivaruokaa, nesteensaantia on aina tarkkailtava.

Kodin turvallisuus

Ennen kissan saapumista, kodista on tehtävä kissalle turvallinen paikka. Tunnista kodin vaaran paikat!

  • avonaiset ikkunat ja parvekkeet on verkotettava.
  • siirrä pois kissalle myrkylliset aineet ja myrkylliset kasvit. Linkki myrkyllisiin kasveihin TÄSSÄ.
  • sähköjohdot voivat houkutella pureskelemaan! Suojaa kiinnostavat johdot kissan uloittumattomiin!
  • kissa hyppelee mielellään. Suojaa kuuma keittolevy, ettei kissa polta anturoitaan!

neulat, langat, lahjanarut on pidettävä kissän ulottumattomissa! Jos kissa on syönyt narua tai lankaa, älä koskaan vedä narua itse ulos kummastaan päästä! Naru on voinut kiertyä suolistton tai ruokatorveen. Mahdollisimman pian yhteys eläinlääkäriin!!

Kuvassa selkirk rex kasvattini Seppolipponen (FI*Cleverkitty Aziz SRL d 03) Seppo on kuvassa n. 12 vko ikäinen.

-

Aktivointi ja leikki

Kissa hahmottaa ympäristöänsä kolmiuloitteisesti ja liikkuminen korkeussuunnassa on sille myöskin tyypillistä.

Sisäkissoille erilaiset kiipeilypuut, putket, raapimapuut ovat tähän oivia ratkaisuja. Raapimapuut (myös kissan kynnenkärjet on säännöllisesti lyhennettävä) saattavat pelastaa huonekalujen pinnat ja samalla kissa pystyy merkkailemaan reviriään raapimalla.

Usein kissat pitävät ongen kaltaisista leluista joissa on jokin karvainen lelu. Tässä leikissä kissa saa toteuttaa saalistushaluaan.

Tässä kuvassa ovat (lokakuu 2020) Dumbo, emonsa Aisukka ja Pikku-Di leikeissään.

Uudet hajut virkistävät

Ulkoilu valjaissa tai tarhassa tarjoaa sisäkissalle mahdollisuuden tarkkailla luontoa tuoden sen elämään vaihtelua ja jännitystä.

Valjaisiin opettelu on hyvä aloittaa jo pentuna. Ota pentu mukaan valjata sovittamaan,

Valjaisiin totuttelu aloitetaan sisällä. Valjaat puetaan kissan päälle ja tehdään jotain kissalle mieluista. Ensimmäisiin ulkoiluihin on hyvä varata rauhallinen alue.

Muista, ettei kissa kuulu vapaana liikkumaan Suomen luontoon!

Tässä valjasulkoilee kasvattini Harald (FI*Cleverkitty HaraldAlexander SIA n 21)

Näyttelytoiminta

Suomen Kissaliitto ry järjestää FIFE-kattojärjestön alaisia kissanäyttelyitä rotukissoille ja leikatuille kotikissoille. Sivustolta löydät tiedot järjestettävistä näyttelyistä, näyttelysäännöt ym. Löydät myös tiedot Kissaliiton arvoista ja toiminnasta. Tervetuloa mukaan!

Suomen Kissaliitto ry:n kotisuille pääset tästä.

Agility ja aktivointi

Suomen Agility Kissat ry pyrkii kissan arvostuksen lisäämiseen ja sen aseman parantamiseen. Haluamme lisätä tietoutta kissan virikkeellistämisen keinoista ja kannustaa ihmisiä aktivoimaan kissojaan monipuolisesti ja turvallisesti.

Eli tarjoa kissallesi aktiiviset kissanpäivät ja liity Suomen Agility kissojen jäseneksi!

Suomen Agility Kissat ry:n sivustolle pääset tästä.


Onnellinen, tyytyväinen kissa

Onnellinen kissa on terve ja hyvinvoiva. Kissalla on huolehtiva koti, aktiviteetteja, lajille sopivaa ravintoa, kavereita ja rakkautta....<3

Kuvassa toisistaan nauttivat Cissus (FI*Hämynhäivän Cissus BAL d 02) kuusi vuotta ja Mymmeli (FI*Hämynhäivän Kirki BAL d 21) kaksitoista vuotta.

Pidetään kissoistamme hyvää huolta!